Nykyinen parempi olo liittyy kiinteästi kaikkiin niihin muutoksiin, mitä olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana elämässäni tehnyt. Siistityllä ruokavaliolla ja liikkumisella on ollut kokonaisvaltainen vaikutus allekirjoittaneen jaksamiseen ja hyvinvointiin.
Herkkulakko, ja sitä kautta sokerin väheneminen ruokavaliosta, helpotti lähes välittömästi päänsärkyjä, samoin kuin säännöllinen ruokarytmi. Verensokerin heilahtelut eivät aiheuttaneet vain päänsärkyjä, vaan myös kärsimättömyyttä ja ärtyneisyyttä. Voin rehellisesti sanoa olevani ”parempi tyyppi” kaikille työkavereilleni, koska en väsy samalla tavalla (sokerihuipun saavutettuani syötyäni ihan liikaa namuja…) ja pysyn huomattavasti paremmalla tuulella. Olen myös löytänyt itseltäni aimo annoksen itsehillintää ja kärsivällisyyttä.
Yllä mainittuihin asioihin on myös vaikuttanut riittävä unensaanti. Aiemmin en malttanut käydä nukkumaan tai en saanut unta, mutta liikkumisen myötä olen väsynyt juuri sopivaan aikaan illalla. Käyn nukkumaan ajoissa, ja unenlaatu on hyvää. En heräile kesken unieni vaan aamulla kellon soidessa. Nyt kesällä valoisuus tietysti sekoittaa rytmiä, ja varsinkin tämä tämän viikonlopun helle saa allekirjoittaneen nukkumaan huonommin. Kuumuudesta puheen ollen, voin rehellisesti sanoa, että kylläpä on huomattavasti helpompi olla kevyempänä helteessä.
Paikkoja kolottaa tänä päivänä vain hyvän treenin jälkeen. Poissa ovat jatkuvat selkäsäryt ja muut kolotukset. Urheilun ja kehonhuollon myötä liikkuvuuteni on parantunut huomattavasti eikä kroppaan satu. Liikkumista aloittaessani tuntui, että kehoni ei anna myöden enkä pysty tekemään sitä ja tuota, mutta pikku hiljaa pystyn tekemään erilaisia uusia ja ennen vaikeitakin liikkeitä. Ryhtini on ihan toista luokkaa kuin vaikka tammikuussa, ja jo niin pienellä asialla on suuri vaikutus niin selkään kuin niskaan ja jalkoihinkin. On muuten tosi kivaa olla, kun ei tarvitse miettiä, että mistä purkista tai putkilosta löytyisi helpotusta sen hetkiseen kolotukseen.
Luulen, että vielä tammikuussa olin hyvin tyytymätön melkein kaikkeen elämässäni. Olen saanut elämäni ihan eri tavalla hallintaan – minä päätän mitä teen ja syön, miten liikun ja miten vaikka suhtaudun asioihin. Ennen kaiken uuden (tai ei niin kivan ja mukavan) aloittaminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta. Sanotaan vaikka, että juoksemisen aloittaminen oli todella vaikeaa enkä saanut itseäni liikkeelle ja kun vihdoin pääsin juoksemaan, niin en ”jaksanut” muutamaa metriä pidemmälle. Nyt kun lähden lenkille, niin juoksen kilometrin toisensa perään (oma ennätykseni on nyt 5km!), vain koska olen päättänyt juosta. Ennen luovutin, koska juokseminen ei ollut mukavaa, hengästyin ja jalkoihin sattui. Nyt hengästyn, jalkoihin sattuu eikä juokseminen ole edelleenkään ihan lempipuuhaani, mutta juoksen silti eteenpäin! Olen päättäväisempi, periksiantamattomampi ja sitkeämpi. Ja voin sanoa, että joka kerta kun ylitän itseni ja asettamani tavoitteet enkä luovuta, koen olevani todella vahva (myös henkisesti).
Kaiken kaikkiaan olen tyytyväisempi melkeinpä kaikkeen tällä hetkellä. Terveellinen ja säännöllinen ruokailu, riittävä uni, säännöllinen liikkuminen ja ylipäätänsä uudelleen löytynyt positiivisuus tekevät tällä hetkellä elämästä mukavampaa. Pienistä puroista syntyy suuri joki, vai miten se nyt menikään. Rehellisesti voin suositella kaikille ylipainoisille muutaman kilon pudottamista, koska elämänlaatu paranee ihan huomattavasti. Ja muutaman kilon pudotettuaan, yllättäen huomaa kuinka nälkä kasvaa syödessä, ja halu pudottaa lisää kiloja ”yllättäen” kasvaa.