Muuten tässä on hiljalleen totuteltu taas työntekoon ja raskaampaan liikuntaan. Rytmistä on vaikeaa saada kiinni kun illalla ei saa itseään tarpeeksi ajoissa (vieläkään) nukkumaan. On oikeastaan aika ihanaa kun päivässä on taas oikea rytmi ja pystyy syömään säännöllisesti, ja rasittaa kroppaa oikein kunnolla – minkä huomasin tänä aamuna lievänä ja odotettuna painonnousuna. Mutta voi sitä riemua kun huomasin samalla kuinka mun selkäläskit ovat kadonneet! En ole kiinnittänyt selkääni aiemmin oikeastaan huomiota, meinasi ihan leuka loksahtaa paikoiltaan. Pienet ovat laihduttajan ilot, taas kerran tuli sekin todistettua!
Voihan vuodatus! –blogin Mii haastoi mut vastailemaan seuraaviin kysymyksiin (enkä muuten edelleenkään haasta ketään, koska mä luulen, että tämä haaste on kiertänyt jo aika hyvin suunnilleen kaikki):
1. Mikä sai sinut lähtemään elämänmuutosprojektiin? Oliko se yksittäinen hetki, jonkun tuntemattoman heitto, lempivaatteen "kutistuminen", vai jotain muuta?
Mun maha alkoi olemaan tiellä, ja se ärsytti mua suunnattomasti. Olen aina ollut iso ja ylipainoinen, mutta viime syksynä huomasin, että mun maha alkoi olemaan tiellä ja se oikeastaan esti mua tekemästä asioita, jotka ennen olivat olleet ihan helposti tehtävissä. En siis ollut raskaana, ja tuli tarve päästä mahasta eroon.
2. Mikä on seuraava tavoitteesi urheilullisessa mielessä?
Mä olen vielä niin tässä laihdutusvaiheessa kiinni, että en varsinaisesti ole pohtinut tavoitteita urheiluun. Olen jo päässyt juoksun makuun, mikä oli ollut haaveenani vuosia. Luulen, että kunhan saan painoni sinne tavoitepainoon (jos saan…), niin sen jälkeen lähden kasvattamaan lihasmassaa ja muokkaamaan lihaksia. Ehkä sitten joskus saattaisin uskaltautua kokeilemaan jotain itsepuolustuslajia tms.
3. Mikä on omasta mielestäsi paras ulkoinen piirteesi?
En voi vastata tähän, koska tällä hetkellä en ole tyytyväinen kroppaani enkä löydä parasta piirrettä.
4. Mikä on erikoisin urheilulaji, jota olet koskaan kokeillut?
Koska urheiluharrastukseni rajoittuu oikeastaan tähän vuoteen ja näihin reilusti ylipainoiselle tuttuihin ja turvallisiin lajeihin, niin on todettava, että en ole kokeillut mitään tajunnan räjäyttävää, erikoista urheilulajia.
5. Mikä on itsellesi paras tapa pitää motivaatiota yllä?
Mulle riittää pienentyvät lukemat vaa’alla, ja se fiilis, jonka saa rankan treenin jälkeen sekä ehdottomasti tämä virkeämpi ja jaksavaisempi fiilis. Jos jonain päivänä tuntuu siltä, ettei treeni maistu, niin annan kropalle myös sen levon, ja seuraavana päivänä motivaatiota taas riittää.
6. Kumpi on sinulle vaikeampaa, säännöllinen urheilu vai fiksusti syöminen?
Riippuu päivästä. Tiettynä aikana kuukaudesta mikään ruoka ei riitä, ja toisinaan liikkuminen tökkii. Ehkä kumminkin fiksusti syöminen, lähinnä siinäkin ruokailun säännöllisyys enemmän kuin mitä syön.
7. Onko sinulla jokin lopullinen tavoite, mihin tähtäät? Millä meinaat itsesi palkita, kun sinne pääset?
Mulla on tavoitepainoon matkaa vielä saman verran kuin nyt olen pudottanut. Siinä sitä tavoitetta kerrakseen… Koska ikuinen pessimisti mussa sanoo, etten koskaan tule sinne pääsemään, en ole pohtinut itseni palkitsemista. Ja toinen kysymys kuuluu, miksi mun pitäisi palkita itseni, jos ja kun pääsen eroon liikakiloista? Mä olen palkinnut itseäni ihan riittävästi ja saanut sillä itseni tähän kuntoon… Joo, tiedän, pitää oppia palkitsemaan itseään muilla tavoin kuin ruualla ja herkuilla. Yritän kuitenkin tietoisesti päästä palkitsemisesta eroon, koska mielestäni normaalipainoon pääseminen itsessään on jo palkinto. Tässä matkan varrella opettelen sitä, miten voin nauttia elämästä ja tehdä sen niin, ettei painolla ole mitään tekemistä asian kanssa.
8. Mikä on oma salainen aseesi, millä meinaat onnistua sitten kun painonpudotus on ohi ja ylläpitovaihe alkaa?
Opettelen parhaillaan niitä tietoja ja taitoja, joilla paino pysyy kurissa ilman suurempaa surua ja murhetta. Pitää oppia syömään ja liikkumaan niin, että saatu ja kulutettu energia ovat tasapainossa. Salaisia aseita ei ole. Onneksi mulla on vielä pitkä matka edessä, ja saan harjoitella tätä syömistä ja liikkumista vielä pitkän aikaa.
9. Jos voisit elää päivän niin, ettei mikään kalori tarttuisi kroppaan, mitä söisit sen päivän aikana?
Pitsaa, kebabia, karkkia, sipsejä, jäätelöä… Pelkkiä herkkuja.
10. Koetko päivittäin houkutuksia (esim. työpaikan taukopaikan pullat ja keksit), vai oletko saanut karsittua kaikki houkutukset elämästäsi?
Houkutuksiahan on aina, ja tilaisuuksia vastustaa niitä. En ole siis tullut täysin immuuniksi houkutuksille, mutta osaan vastustaa niitä hyvin.
11. Mitä urheilulajia suosittelisit meille muille ja miksi?
Spinningiä – voi tehdä täysin oman kunnon mukaan. Ensi alkuun takapuoli huutaa hoosiannaa, mutta tilanne helpottaa vähitellen. Lajissa kehittyy nopeasti, ja tuloksia syntyy. Ihanaa.
Kuntosaliharjoittelua – voimat ja taidot kehittyvät huimalla vauhdilla. Alkuun pääsee tosi helposti, ja haasteita riittää jatkossakin kun taidot ja voimat kehittyvät.