Tähän mun projektiin liittyy hyvin paljon uusien juttujen kokeilua. Kuluneella viikolla tuli testattua kehonpainoharjoittelua ja siihen liittyen liikkuvuuden parantamista. Ja taas kerran pääsin todistamaan itselleni miten huono liikkuvuus mulla on. Onneksi sitä voidaan parantaa – ensi alkuun jopa hyvin yksinkertaisin ja helpoin – harjoituksin. Nyt vaan täytyy suunnitella, että missäs välissä noitakin harjoituksia sitten tekee kaiken muun liikkumisen lisäksi. Periaatteessahan kysymys kuitenkin on siitä, että minkä harjoituksen yhteydessä niitä teen. Kaikkein ”hauskinta” tässä on se, että olen saanut kehotuksen myös uida. Sen sijoittaminen aikatauluuni tuleekin olemaan haasteellista. Paitsi, että uimahalliin en suostu menemään ennen kuin paino on pudonnut tästä huomattavasti, joten uiminen saa toistaiseksi jäädä.
Toinen uusi asia, mitä tässä on tällä viikolla kokeiltu, on puuron syöminen. Juu, puuron syöminen, sen samaisen puuron, jota ihan oikeasti voin sanoa inhoavani. Olen päättänyt toteuttaa neljäntoista kerran kokeilun, jonka jälkeen tutkimusten mukaan mun pitäisi tykätä puurosta. Makunystyrät tottuvat uusiin makuihin kolmentoista kerran jälkeen, ja ruuasta alkaa sen jälkeen pitämään? En tiedä, onko se oikeasti puuron maku, mikä mua inhottaa vai koostumus, mutta olen silti päättänyt syödä puuroa. Tällä hetkellä tosin lautasellani puuro on sivuosassa, sillä riittävä määrä erilaisia hedelmiä ja mehukeittoa on edesauttanut projektin toteuttamisessa. Muutama päivä tässä on jo takana, enemmän kuitenkin edessä. Enkä muuten aio edelleenkään laittaa kuvia puurolautasestani tänne.
Kesä lähestyy hurjaa tahtia. Mulla on vuokrattuna viljelypalsta, joka täytyisi nyt jossain vaiheessa mennä laittamaan kesäkuntoon. Toivoisin vain hieman lämpimämpiä säitä, niin homma olisi hieman mukavampaa. Kesällä ryhmäliikkumista tullee jonkin verran rajoittamaan puuhastelu omalla pikku tontilla. Viljeleminen on hauskaa, samoin sadonkorjuu, mutta maan kääntäminen onkin sitten ihan eri juttu…